Lääketieteen ukk
Hae

Miten PMS-oireet vaikuttavat minuun silloin kun sukellan?
Premenstruaalinen oireyhtymä eli PMS sisältää joukon vähän ymmärrettyjä ja huonosti määriteltyjä psykofysikaalisia oireita, joita monet naiset (25 - 50 prosenttia naisista) kokevat kuukautiskierron loppuvaiheessa juuri ennen kuukautisvuodon alkamista. PMS-oireisiin kuuluu mielialan vaihtelua, ärtyneisyyttä, henkisen toimintakyvyn alenemista, jännittyneisyyttä, väsymystä, masennusta, päänsärkyä, ilman kertymistä, turvotusta, rintojen arkuutta, nivelkipuja ja ruokaan liittyviä mielitekoja. Vakavan premenstruaalisen oireyhtymän on havaittu pahentavan piileviä henkisiä häiriöitä. Joissakin tapauksissa käytetään progesteronia, mutta mitään yksinkertaista, yhtenäistä hoitomuotoa ei ole olemassa.

SUKELLUSKUNTO JA SUKELTAMISEEN LIITTYVÄT ONGELMAT

Tutkimus on osoittanut, että onnettomuudet ovat yleensä tavallisempia naisilla niinä aikoina, kun heillä on PMS-oireita. Jos nainen siis kärsii premenstruaalisesta oireyhtymästä, saattaa olla viisasta sukeltaa konservatiivisesti tänä aikana. Mitään tieteellistä näyttöä ei kuitenkaan ole siitä, että naiset olisivat alttiimpia sukellussairaudelle tai sukellusonnettomuuksille ja sukelluksen aiheuttamille vaurioille.

Jos henkilöllä on todettu masennusta tai epäsosiaalisia taipumuksia, pitäisi hänen edellytyksensä osallistua sukelluksille myös arvioida. Hän saattaa olla vaaraksi sekä itselleen että sukellusparilleen.

I would like some information regarding the best contraceptive method to use, more compatible with diving. I am oriented towards the copper-based intrauterine device (IUD), which does not involve taking hormones.
Tällä hetkellä ei ole tiedossa mitään lääketieteellisiä seikkoja, joiden perusteella jokin ehkäisymenetelmä olisi toista parempi, kun kyse on altistumisesta dekompressiostressille. Kierukkaa koskevia kliinisiä kokeita tai siihen liittyvää tietoa ei ole saatavilla. En kuitenkaan näe mitään sen käyttöön liittyviä erityisiä vasta-aiheita, kun on kyseessä sukeltaminen.

Perussääntönä on, että suun kautta otettavien ehkäisyvalmisteiden käyttöön ei myöskään liity mitään vasta-aiheita sukeltamisen suhteen. Näin on silloin, kun lääkkeen käyttö ei ole aiheuttanut mitään sivuvaikutuksia tai jos ei ole todettu mitään suurempaa henkilökohtaista riskiä verisuonitukosten suhteen.

Tämä viimeksi mainittuhan vaikuttaisi myös ehkäisyvalmisteen määräämiseen. Edellä sanotusta huolimatta kannattaa kuitenkin ehdottomasti valita konservatiivisia sukellusprofiileita. Ei siis tule tehdä sukelluksia, jotka vaativat dekompressiopysähdyksiä. Päivää kohden on hyvä olla vain kaksi sukellusta maksimisukellussyvyyden ollessa 30 metriä ja pohja-ajan 70 - 75 % maksimirajasta. Nitroksia voidaan käyttää niin, että sukellusajat on laskettu ilmalle.

Minulla on kysymys, joka koskee rintaruokintaa ja sukeltamista. Vaimoni ja minä saimme äskettäin lapsen. Vaimoni imettää vauvaa edelleen, ja jos kaikki sujuu hyvin, hän haluaisi jatkaa sitä vielä vähintään neljän kuukauden ajan. Toisaalta hän haluaisi kovasti jatkaa taas sukeltamista. Mietin sitä, voiko typpi vaikuttaa vauvaan? Typpihän kertyy kudoksiimme vähitellen ja joutuu ilman muuta myös äidinmaitoon. Sukellamme enintään 30 metrin syvyydessä, emmekä tee dekompressiosukelluksia. Onko tästä aiheesta tehty mitään tutkimuksia? Miten sukeltaminen saattaisi vaikuttaa vauvaan? Luulen, että vaimoni voisi lypsää maitoa ennen sukellusta, niin että hän voi ruokkia vauvaa maidolla, jossa ei ole typpeä. Haluaisin kuitenkin vielä tietää, kuinka kauan kestää, ennen kuin typpi on poistunut rintakudoksesta?
Typpi ei kerry äidinmaitoon, ja vaikka näin kävisikin, tällaisen maidon juominen ei aiheuttaisi mitään dekompressiovaaraa vauvalle. Vaimosi voi siis jatkaa sukeltamista muutamien viikkojen kuluttua synnytyksestä.

Yleinen suositus on odottaa vähintään kolme viikkoa, jotta elimistö ehtisi toipua synnytyksestä ja hormonaalisista muutoksista.

Ensimmäisten kuukausien aikana on suositeltavaa tehdä vain sellaisia sukelluksia, jotka eivät vaadi pakollisia dekompressiopysähdyksiä. Meidänhän ei tule aliarvioida niitä elimistössä tapahtuneita muutoksia, joita yhdeksän kuukautta kestänyt raskaus on saanut aikaan. Yksi haitallinen tekijä kuitenkin imetyksen aikaiseen sukeltamiseen liittyy. Kun vaimosi sukeltaa imetysaikana, sukelluspuvun rintakehään ja rintaan kohdistama paine saattaa joissakin tapauksissa alentaa maidontuotantoa. (Tämä on tunnettu menetelmä niiden naisten kohdalla, jotka haluavat lopettaa rintaruokinnan.
He pukevat ylleen tiukat vaatteet tai sitovat tiukan sidoksen rinnan ympärille.) Koska vaimosi ei kuitenkaan aio pitää sukelluspukua päällään koko päivää, tämä riski ei ole kovin suuri.

Onko turvallista imettää lasta sukelluksen jälkeen?
Kyllä on. Sukellus ei vaikuta äidinmaitoon haitallisesti, eikä lapsella ole riskiä sairastua sukeltajantautiin.

Vaikka typpi kerääntyy äidin elimistön kaikkiin kudoksiin ja nesteisiin, inertti kaasu haihtuu nopeasti turvallisen sukeltamisen jälkeen.
Mitättömän pieni määrä typpeä saattaa jäädä jäljelle äidinmaitoon, mutta se on reagoimatonta eikä aiheuta mitään vaaraa lapselle. Bakteerien kasvu saattaa kuitenkin lisääntyä iholla sukelluspuvun alla, joten rintojen huolellinen pesu sukelluksen jälkeen ennen imettämistä auttaa ehkäisemään sairastumista.