TURVALLISUUTTA ILMASSA

Sukelluspullojen avulla ihminen voi hengittää veden alla, ja niiden ansiosta meillä on mahdollisuus tutustua lumoavaan merelliseen maailmaan.

Ei kuitenkaan kannata sokeasti luottaa sukelluspullojen sisältämään kaasuun, koska kaasu saattaa pilaantua eri syistä, ja tällöin elämää yllä pitävä aine voi yllättäen muuttua myrkylliseksi.

Turvallisuutta ilmassa -tunnuslauseen avulla halutaan muistuttaa sukeltajia siitä, että hengityskaasun pilaantumisen mahdollisuus tulee aina ottaa huomioon.

Parempi katsoa kuin katua! DAN Europe haluaa toiminnassaan toteuttaa tätä ajatusta ja keskittyy siksi nimenomaan ennaltaehkäisyyn. Me koulutamme sukeltajia, niin että he osaavat hoitaa myrkytystapauksia ja tuntevat näitä tilanteita koskevat ensiapuohjeet. Päämääränämme on kuitenkin ensisijaisesti se, että ihmiset eivät lainkaan sukeltaisi pilaantuneella ilmalla. Tähän tavoitteeseen päästäksemme pyrimme siis tiedottamaan ihmisille myrkytysriskeistä ja kertomaan heille, kuinka heidän tulee toimia, jottei ilma pääsisi pilaantumaan.

SAASTUNUT HENGITYSKAASU

Hiilimonoksidi on hajuton, väritön ja mauton kaasu, jota syntyy tavallisesti silloin, kun hiiltä sisältävät yhdisteet palavat epätäydellisesti.

Hemoglobiini imee sitä itseensä 200 kertaa enemmän kuin happea, jolloin hapen kuljetuskyky heikkenee. Tämä saattaa lopulta johtaa kudosten liian vähäiseen hapen saantiin (hypoksia) ja jopa kuolemaan. Hiilimonoksidimyrkytyksen vakavuus riippuu siitä, mikä on hiilimonoksidin pitoisuus hengityskaasussa ja mikä on altistumisaika. Pitkäaikainen altistus suhteellisen matalillekin pitoisuuksille voi johtaa vakavaan hiilimonoksidimyrkytykseen.

Sukellettaessa hiilimonoksidin osapaine kasvaa aina syvemmälle mentäessä ja jopa pienetkin määrät hengityskaasun sisältämää hiilimonoksidia voivat olla vaarallisia syvällä oltaessa, vaikka normaalissa ilmakehän paineessa pitkäaikainenkaan altistua kyseisille pitoisuuksille ei aiheuttaisi myrkytystä. Laskeuduttaessa hemoglobiini saattaa sitoa itseensä niin paljon hiilimonoksidia, että sen kyky sitoa happea heikentyy. Toisaalta myös hapen osapaine kasvaa, ja tästä syystä veressä voi olla niin paljon happea, että solut eivät joudu kärsimään hapenpuutteesta. Koska hemoglobiinin suorittama hapen kuljetus on heikentynyt, pyritään tilannetta sukelluksen aikana tasapainottamaan osittain myös veriplasmaan liuenneen hapen avulla. Koska nousun aikana hapen osapaine kuitenkin laskee, vähenee tällöin myös liuenneen hapen määrä, ja seurauksena saattaa olla hypoksia. Tämä ehkä selittää sen, miksi myrkytyksen oireet voivat tulla pahemmiksi nousun aikana tai sen jälkeen.

Hiilimonoksidin aiheuttamaa hengityskaasun saastumista voidaan pitää ehkä vaarallisimpana kaikista niistä tapauksista, joissa hengityskaasu pääsee saastumaan. On kuitenkin olemassa muitakin saastumislähteitä, joihin on myös hyvä osata varautua.

Hengityskaasua saastuttavat aineet voidaan luokitella kolmeen eri ryhmään:

  1. Aineet, joita yleisimmin löytyy painekaasusta, eli esimerkiksi hiilimonoksidi (CO), hiilidioksidi (CO2), kosteus (H2O), kondensoitu öljy, hiukkaset ja hajut
  2. Aineet, joita esiintyy tietyissä maantieteellisissä paikoissa: haihtuvat hiilivedyt ja orgaaniset yhdisteet, esimerkiksi metaani (CH4)
  3. Suhteellisen harvinaiset myrkylliset aineet, joista on kuitenkin olemassa joitakin raportointeja, esimerkiksi puhdistusaineiden ja halogenoitujen liuottimien höyryt, moottoriajoneuvojen päästöt, rikki- ja typpipohjaiset tuotteet ja niiden höyryt

Jos hengityskaasu sisältää hiilidioksidia (CO2) liian suuria määriä, hengitystiheys kasvaa, ja syvemmällä sukellettaessa tämä johtaa hengityksen vaarantumiseen. Seurauksena on myös vähäisiä muutoksia havaintokyvyssä, epämukavaa oloa, huimausta tai tietoisuuden alentumista. Ääritapauksissa tuloksena on tajunnan menetys ja kuolema.

Liiallinen kosteus puolestaan voi aiheuttaa sen, että regulaattorit jäätyvät tai ne eivät aukea. Kosteus lisää myös sukelluspullojen korroosiota ja ruostumista vaikuttaen suodattimen eri osiin, jolloin suodatuksen teho alenee ja syntyy kemiallisia hajuja, jotka aiheuttavat pahoinvointia ja hengitysteiden ärtymistä.

Kun on kyse öljystä, terveyden kannalta ongelmallisiksi muodostuvat erityisesti pienet partikkelit. Elimistön puhdistusmekanismit eivät kykene poistamaan niitä samalla tavoin kuin ne pystyvät poistamaan suurempia partikkeleita. Jäljelle jäävät öljypartikkelit voivat sitten aiheuttaa tulehduksen. Öljystä vapautuvat höyryt ovat myös hyvin tulenarkoja, jolloin vaarana on tulipalon syttyminen.

Pöly on haitallista sekä ihmisen keuhkoille että regulaattorin pienille osille.

Jotta nämä eri aineet eivät pääsisi saastuttamaan hengityskaasuja, on sukeltajien tietoisesti huolehdittava kaasujen puhtaudesta. Samoin sukelluskohteissa on tehtävä ahkerasti työtä tämän asian eteen ja meillä jokaisella tulee olla riittävästi tietoa näistä asioista.

Oireet ja hoito
Mistä hiilimonoksidimyrkytyksen tunnistaa ja mitkä ovat oireet?

Hiilimonoksidimyrkytykselle tyypillisiä oireita ovat:

  • päänsärky ja paineen tunne pään sisällä
  • huimaus
  • pahoinvointi
  • hengästyminen ponnistuksen yhteydessä
  • sekavuus
  • oksentelu
  • halvaus ja/tai
  • tajuttomuus
  • kirsikanpunaiset huulet, posket ja sormien kynnet (erityisesti alkuvaiheessa).

On erittäin tärkeää noudattaa alla kuvattuja menettelytapoja aina kun havaitset itsessäsi jonkin hiilimonoksidimyrkytyksen oireista tai huomaat niitä sukellustoverissasi. Tällä tavoin voidaan välttää tajuttomuus, toimintakyvyn lamaantuminen tai jopa kuolema.

SUKELLUKSEN AIKANA

Sukeltajan tulee lopettaa hengittäminen sukelluspullosta, jonka ilma ei enää ole puhdasta. Sukellus on päätettävä heti. Sukellustoveri voi tässä tilanteessa antaa vaihtoehtoisen ilmanlähteensä kumppanilleen, jotta tämä saisi pilaantumatonta ilmaa. Usein on kuitenkin niin, että tämänkin pullon ilma on saastunutta, jos molempia pulloja täytettäessä on käytetty samaa kompressoria.

BASIC LIFE SUPPORT -TOIMINNOT (BLS)
Basic Life Support -toiminnot (BLS) ja 100 % hapen antaminen tulisi aloittaa mahdollisimman pian. Ota yhteyttä DANiin saadaksesi lääketieteellistä neuvontaa ja järjestä kuljetus ensiapua antavaan hoitolaitokseen, jossa voidaan arvioida hoidon tarve ja aloittaa asiaankuuluva hoito. Hoitopaikan tulisi mieluiten olla sellainen, jossa on mahdollista päästä myös painekammiohoitoon. Kun kyseessä on hiilimonoksidimyrkytys, nopea reagointi tilanteeseen ja oireiden oikeanlainen hoito ovat ensiarvoisen tärkeitä. Kaikkein paras vaihtoehto on kuitenkin se, että myrkytys vältettäisiin kokonaan hyvän ennaltaehkäisyn ansiosta.
Hengityskaasun saastumisen ennaltaehkäisy
Miten hiilimonoksidimyrkytyksen riskiä voidaan vähentää sukellettaessa?

Sukelluspullon kaasu pääsee pilaantumaan hiilimonoksidin vaikutuksesta yleensä siksi, että kompressoriin tuleva ilma ei ole puhdasta. Myös kompressorissa itsessään voi muodostua epäpuhtauksia. Paineilmapullon täyttöprosessissa voi hengitysilmaan siirtyä suuria määriä hiilimonoksidia ja hiilidioksidia vain silloin kun näitä aineita on suoraan saatavilla kompressorin ympäristössä. Siksi on tärkeää muistaa aina tarkastaa kompressori ja sen sijainti sukelluspulloja täytettäessä. Käsittelemme tässä vielä vähän yksityiskohtaisemmin niitä tekijöitä, joiden avulla voidaan ennaltaehkäistä hiilimonoksidimyrkytys. Kyseiset ohjeet on tarkoitettu sekä sukelluspulloja täyttäville henkilöille että kaikille näitä pulloja käyttäville sukeltajille.

Ohjeita sukelluskeskuksille, -kerhoille ja -liikkeille
Varmista, että kompressorien ilmanottoaukkoon ei pääse kulkeutumaan pakokaasuja ja että se on kaukana kaikista saastumislähteistä, esimerkiksi moottoriajoneuvoista, dieselgeneraattoreista tai muista pakokaasujen lähteistä. Ilmanottoaukon lähellä ei myöskään saa tupakoida eikä polttaa mitään materiaaleja.

 

Varmista, että käytössä on oikeanlaiset kompressoriöljyt ja -suodattimet. Ilmanottoaukon letku tulee tarkistaa säännöllisesti mahdollisten vaurioiden varalta. Samoin tulee tarkistaa, että kaikki liitännät ovat kunnolla kiinni. (Niiden löystyminen johtuu yleensä tärähtelystä.)

 

Huolehdi siitä, että kompressori huolletaan ja säilytetään oikealla tavalla. Kompressori saattaa kuumentua liikaa, jos se on hyvin kulunut käytössä. Korkeiden lämpötilojen vaikutuksesta voi voiteluöljystä irrota myrkyllisiä aineita, esimerkiksi hiilimonoksidia.

 

Tarkista ilman laatu säännöllisesti. Tämä voidaan suorittaa ilmaisinputkien ja muiden kertakäyttöisten laitteiden avulla tai käyttämällä elektronisia analysaattoreita. Vaihtoehtoisesti voidaan ilmanlaadun testaukset tehdä myös valtuutetuissa laboratorioissa. Joillakin alueilla tällaiset testit jopa vaaditaan.
Ohjeita sukeltajalle
Jos käytät omaa kompressoria, noudata yllä annettuja ohjeita.

 

Käy täyttämässä sukelluspullosi ilmalla tai kaasulla vain luotettavissa sukelluskeskuksissa, -kerhoissa tai -liikkeissä

 

Tarkasta mahdollisuuksien mukaan kompressorin ilmanottoaukon sijainti silloin kun sukelluspullosi täytetään sinulle tuntemattomalla täyttöasemalla, erityisesti ollessasi sukelluslomalla.

 

Vältä tupakointia juuri ennen sukellusta, koska tupakansavu sisältää myös hiilimonoksidia.

 

Tarkista oman ilmaisinlaitteesi avulla, sisältääkö sukelluspullosi hiilimonoksidia. Tämä toimenpide on hyvä suorittaa erityisesti silloin kun et ole varma ilmanlähteen laadusta tai kun et voi varmistua siitä, kuinka sukelluspullot täytettiin. Eletroniset tunnistimet voivat olla melko kalliita tavalliselle sukeltajalle, mutta sellaiset tuotteet kuin esimerkiksi CO-Pro™ ovat edullisia, ja niitä voivat kaikki hankkia. Ne paljastavat hiilimonoksidin hengityskaasusta, ja niiden avulla ilmanlaatua voidaan analysoida reaaliajassa paikan päällä.

 

Vaikka hiilimonoksidimyrkytyksen aiheuttamat sukellusonnettomuudet ovat suhteellisen harvinaisia, niiden todennäköisyys kasvaa aina silloin kun turvallisuusvaatimuksia ei noudateta. Täyttöpaikkojen syrjäiset sijainnit ja epäviralliset kompressorilaitteet aiheuttavat suurimmalla todennäköisyydellä ongelmia hiilimonoksidin kanssa.